Tiedot voidaan määritellä kätevästi järjestettyinä varovaisen tiedon tai tiedon joukoksi, jonka on tarkoitus muuttaa vastaanottajan tietoa ja käyttäytymistä. Informaatiota voi olla erityyppistä, joista jokaisella on erilainen tehtävä tutkimuksessa ja tiedon hankinnassa. Se voidaan luokitella sisäiseksi, ulkoiseksi, yksityiseksi, julkiseksi, etuoikeutetuksi, suoraksi ja epäsuoraksi. Valikoiva tieto on tietyn tyyppistä kieltä käyttävä tieto, joka riittävän tulkinnan avulla voi välittää erittäin tärkeitä tietoja.
Selektiiviselle informaatiolle on myös ominaista sen sisällön välittäminen hyödyntämällä resursseja, kuten aiheen suunnittelu tai kuvat. Se käyttää myös sarjaa ei-semanttisia symboleja, eli siinä näkyvät termit eivät ole siinä kontekstissa, johon ne normaalisti astuisivat, tai suunta, johon ne on suunnattu, ei ole sama.
Valikoivassa havainnossa yksi selektiivisen tiedon perustana olevista havainnoista käsittelee yksilön kykyä tunnistaa tilanteet aiemmin saatujen ärsykkeiden perusteella tehtyjen johtopäätösten perusteella. Lyhyesti sanottuna yksilö ottaa tiedoista sen, mikä kiinnostaa häntä, pitää sen kiehtovana tai tunnistaa, joten siitä tulee loistava työkalu, koska se antaa mahdollisuuden hylätä tiedot, joiden merkitys ei ole niin suuri, vaikka joissakin tapauksissa tämä voi olla myös virhe.
Valikoivalla informaatiolla on suuri merkitys aiheen tehokkaalle arvioimiselle lyhyessä ajassa, ja lisäksi voit hankkia akuutin tulkintaosaamisen ei-semanttisille merkeille.
