Jaksollisen tai jaksollisen järjestelmän on järjestelmä, joka osoittaa rakenne ja järjestely alkuaineita mukaan lain jaksollisuutta, joka on se, että "ominaisuudet elementit ovat jaksollinen funktio niiden järjestyslukujen . "
Tällä tavalla kaikki kemialliset alkuaineet on järjestetty niiden atomimäärän kasvavassa järjestyksessä, mikä edustaa protonien lukumäärää niiden atomin ytimessä ja siten koronasta löydettyjen elektronien lukumäärää.
Edellä esitetyn mukaan kullakin elementillä on yksi protoni ja yksi elektroni enemmän kuin edellisellä. Toisin sanoen atomin elektroninen rakenne on täsmälleen sama kuin siitä peräisin olevan elementin, joka eroaa vain viimeisestä elektronista. Kaikilla elementeillä, joiden ulommassa kuoressa on sama määrä elektroneja, on samanlaiset kemialliset ominaisuudet.
Kemian modernin aikakauden alusta lähtien tunnettujen elementtien järjestäminen oli tutkijoiden suuri huolenaihe niiden ominaisuuksien vertaamiseksi. Johtavien tutkijoiden joukossa meillä on Johann Wolfgang Döbereiner, John Newlands, Dmitri I.Mendeleev ja Julius Meyer, kaksi viimeksi mainittua kehittivät itsenäisesti jaksollisuuden lain saavuttaen samat tulokset.
Jaksotaulukko koostuu jaksoista, jotka ovat sen vaakasuoria rivejä, joissa elementeillä on erilaiset fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet. Aikoja on seitsemän; kolme ensimmäistä shortsia, seuraavat kolme pitkää ja seitsemäs on epätäydellinen. Sisällä 6. ja 7. jakson ns Lanthanide ja Actinide elementit sijaitsevat .
On myös ryhmiä tai perheitä, joukko tiettyjä elementtejä, joilla on samanlaisia ominaisuuksia. Taulukon kukin sarake edustaa 18 ryhmää.
Ne on ryhmitelty kahteen sarjaan, kuin A-tyypin (ryhmät 1, 2, 13-18): ryhmä IA (alkalimetallit), IIA (maa-alkalimetallit), IIIA (maametallien), IVA (carbonids), VA (nitrogenoids), VIA (happiryhmä tai amphigens), VIIA (halogeenilla) ja VIIIA (jalokaasuja), joita kutsutaan edustaja elementit; ja elementit on B-tyypin (ryhmät 3-12), jota kutsutaan siirtyminen elementtejä.
