Mikä on parmenides? »Sen määritelmä ja merkitys

Anonim

Elean Parmenides kuuluu esisokraattisten filosofien ryhmään. Tämän filosofin elämästä ei ole paljon yksityiskohtia. On arvioitu, että hän syntyi Eleassa, Kreikan kaupungissa Etelä-Italiassa; vuonna 540 eKr. Muinaisen Kreikan tärkeimmistä filosofisista kouluista syntyy: eliittikoulu. Perinteisesti luomus johtuu Xenophanes de Colophonista, mutta jotkut viittaavat siihen, että Parmenides olisi voinut olla sen perustaja.

Tärkeä näkökohta Parmenidesin teoriassa on, että se tulee tiettyjen loogisesti liittyvien käsitteiden merkityksen ja merkityksen analysoinnista. Koska hänen teoriansa on seurausta järkevästä ajattelusta, sen voi todistaa kuka tahansa, joka soveltaa tällaista päättelyä. Tämä on merkityksellistä, koska vaikka aikaisemmat esisokraattiset edustajat (Thales, Anaximander, Anaximenes, Pythagoras, Heraclitus…) noudattivat järkevää menettelyä, heidän johtopäätöksensä perustuivat kokemuksiin. Parmenides puolestaan ​​toteaa, että järkevä maailma on "puhdasta harhaa", että aistit pettävät meitä ja että vain (loogisen) päättelyn eikä kokemuksen kautta on mahdollista päästä totuuteen.

Parmenidesilla on identiteetti olemisen ja ajatuksen välillä, koska olemisen lisäksi ei ole itsenäistä tietoa. Oleminen on eikä ole mahdollista lopettaa olemista. Oleminen määritellään vastustukseksi "olemattomuudelle"

Hänen opetuksensa ovat ylittäneet hänen ainoan teoksensa, eeppisen runon jakeissa "Luonnosta", jotka on pelastettu ja koottu joidenkin ajan filosofien teoksista löytyneistä kirjoituksista.

Tässä runo, kun proemio uskonnollisia, jossa kirjoittaja tekee useita invocations saada hyväksi tunnistamattoman jumalatar jotta jotta voidaan kykenevät jotta pääsy todellinen tieto, Parmenides selittää hänen oppi: haluamme tuoda esiin olennon ja tulemisen, muutoksen hylkääminen. Oleminen on yksi, ja moninaisuuden vahvistus, joka merkitsee itseksi tulemista ja tulemista, ei ole muuta kuin pelkkiä illuusioita.

Runo paljastaa oppinsa kahden tiedon saantitavan tunnustamisesta: totuuden tien ja mielipiteen. Vain ensimmäinen niistä on ajettava tie, toinen on jatkuvien ristiriitojen ja tiedon ulkonäön kohteena.

Parmenidesin uskotaan kuuluneen maineikkaaseen aatelissukuiseen perheeseen ja että hän osallistui kaupunginsa organisaatioon ja hallitukseen toimien myös juristina.