Kansallisuus on poliittinen ideologia, joka perustuu periaatteelle, että jokaisella kansalla on oikeus muodostaa oma valtio saavuttaakseen kansan sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset tavoitteet tai pyrkimykset, erityisesti itsenäisen valtion saavuttamiseksi. Tätä ideologiaa luonnehtii ennen kaikkea kansakunnan yhteisöllisyys, joka johtuu yhteisestä alkuperästä, uskonnosta, kielestä ja kiinnostuksen kohteista. Se on ajattelutapa, joka puolustaa kansaa tai aluetta ennen kaikkea, jopa ihmisten yläpuolella. Ranskan vallankumouksen seurauksenaEuroopassa tapahtui poikkeuksellinen kansallismielisten tunteiden leviäminen, joka vastusti dynastisen legitiimiyden periaatetta, jonka mukaan maat eivät olleet muuta kuin kuninkaiden perinnöllisiä ominaisuuksia.
Muilla Euroopan alueilla nationalismi syntyi osittain samojen liberaalien ihanteiden kautta, joita vallankumous välitti, ja myös idealististen ja romanttisten oppien vaikutuksesta, jotka alkoivat kehittyä Saksassa 1700-luvun lopulta lähtien.
1800-luvun alusta lähtien nationalistinen ihanne levisi vähitellen kaikkiin maailman kansoihin ja siitä tuli siten yksi ihmisyhteiskunnan perusideologisista elementeistä. Maan asukkaat eivät enää ole pelkästään kuninkaan alaisia, vaan kansakunnan kansalaisia, joiden kulttuuriset olemukset kohtaavat jokaisen ihmisen olemuksen.
1800-luvun lopulla ja 20-luvun alussa kansallismielisten maiden väliset ristiriidat kehittyivät, mikä aiheutti vakavia konflikteja kansakuntien välillä.Useimmat maailmansodat alkoivat nationalistisista riidoista. Nykyään on myös terroristijärjestöjä, jotka tekevät murhia tällä tekosyyllä.
En el ámbito de la música, el nacionalismo fue un movimiento musical que surgió a mediados del siglo XIX con objeto de reafirmar los valores esenciales de cada raza o nación a través de su música popular o de su folclore.
