Mikä on ego? »Sen määritelmä ja merkitys

Anonim

Ego tai egosentrismi on kyvyttömyys erottaa itse ja toinen. Tarkemmin sanottuna se on kyvyttömyys purkaa subjektiivisia kaavoja objektiivisesta todellisuudesta. Kyvyttömyys ymmärtää tai omaksua mitään muuta näkökulmaa kuin oma.

Jean Piaget väitti, että pienet lapset ovat itsekeskeisiä. Tämä ei tarkoita millään tavalla, että he ovat itsekkäitä, mutta heillä ei vielä ole tarpeeksi henkistä kykyä ymmärtää muita ihmisiä, joilla voi olla erilaisia ​​mielipiteitä ja uskomuksia omasta. Piaget teki testin egosentrisyyden tutkimiseksi, jota kutsuttiin vuorien tutkimukseksi. Hän asetti lapset yksinkertaisen sahan eteenkipsiä ja pyysi heitä valitsemaan neljästä muotokuvasta visio, jonka hän, Piaget, näkisi. Nuoremmat lapset valitsivat katsomansa muotokuvan. Tätä tutkimusta on kuitenkin kritisoitu perustelemalla, että se on yksinkertaisesti lasten tilanäkymän tuntemus eikä egosentrisyys. Seuraava tutkimus, johon osallistui poliisinukkeja, osoitti, että pienet lapset pystyivät sanomaan oikein, mitä haastattelija näki. Voidaan ajatella, että Piaget yliarvioi lasten itsekeskeisyyden.

Vaikka egosentrisyys ja narsismi näyttävät samanlaisilta, ne eivät ole samoja. Egosentrinen henkilö uskoo olevansa huomion keskipisteenä kuin narsisti, mutta ei saa tyydytystä omasta ihailustaan. Sekä egoistit että narsistit ovat ihmisiä, joiden egoihin vaikuttaa suuresti muiden hyväksyntä, kun taas egocentristeille tämä voi olla totta tai ei.

Vaikka itsekeskeinen käyttäytyminen ei ole yhtä merkittävää aikuisikään, joidenkin itsekeskeisyyden muotojen olemassaolo aikuisuudessa osoittaa, että itsekeskeisyyden voittaminen voi olla elinikäinen kehitys, joka ei ole koskaan valmis. Aikuiset näyttävät olevan vähemmän itsekeskeisiä kuin lapset, koska heitä korjataan nopeammin alun perin itsekeskeisestä näkökulmasta kuin lapset, ei siksi, että he ovat vähemmän todennäköisesti omaksuneet itsekeskeisen näkökulman.

Siksi itsekeskeisyyttä esiintyy koko elämän ajan: varhaislapsuudessa, murrosiässä ja aikuisuudessa. Se edistää ihmisen kognitiivista kehitystä auttamalla lapsia kehittämään mieliteoriaa ja oman identiteettinsä muodostumista.