Elämän vastaiset rikokset, jotka tunnetaan myös nimellä rikoksina ihmiskuntaa vastaan, ovat tiettyjä tekoja, jotka on tarkoituksellisesti tehty osana yleistä tai järjestelmällistä hyökkäystä tai yksittäistä hyökkäystä siviiliä tai siviiliväestön tunnistettavissa olevaa osaa vastaan.
Ensimmäinen syytös ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista tehtiin Nürnbergin oikeudenkäynneissä. Siitä lähtien ihmisyyttä vastaan tehdyt rikokset ovat nostaneet syytteeseen muut kansainväliset tuomioistuimet, kuten Kansainvälinen tuomioistuin ja entisen Jugoslavian alueen kansainvälinen rikostuomioistuin ja Kansainvälinen rikostuomioistuin, samoin kuin kotimaisissa syytetoimissa. Ihmiskuntaa tai elämää vastaan tehtyjen rikosten laki, joka on kehitetty pääasiassa kansainvälisen tapaoikeuden kehityksen myötä.
Ihmiskunnan vastaisia rikoksia ei ole kodifioitu kansainvälisessä yleissopimuksessa, vaikka tällä hetkellä tehdään kansainvälisiä pyrkimyksiä luoda tällainen sopimus, jota johtaa Crims Against Humanity Initiative.
Toisin kuin sotarikokset, rikokset ihmiskuntaa vastaan voidaan tehdä rauhan tai sodan aikana. Ne eivät ole yksittäisiä tai satunnaisia tapahtumia, mutta ovat osa hallituksen politiikkaa (vaikka syyllisten ei tarvitse identifioitua tähän politiikkaan) tai laajaa hallituksen tai tosiasiallisen viranomaisen sietämää julmuuksien käytäntöä.
Sotarikokset, murhat, joukkomurhat, inhimillistäminen, kansanmurha, etninen puhdistus, karkotukset, epäeettiset ihmiskokeilut, tuomioistuinten ulkopuoliset rangaistukset, mukaan lukien teloitteet, joukkotuhoaseiden käyttö, valtion terrorismi tai valtion sponsorointi, kuolemaryhmät, sieppaukset ja pakotetut katoamiset, lasten sotilaallinen käyttö, epäoikeudenmukainen vankeus, orjuus, kannibalismi, kidutus, raiskaus, poliittiset sortotoimet, rotusyrjintä, uskonnollinen vaino ja muut ihmisoikeusloukkaukset voivat saavuttaa henkirikokset, jos ne ovat osa laajaa tai järjestelmällistä käytäntöä.
Elämä on ihmisen arvokkain laillinen oikeus, koska jos häneltä puuttuu muita tavaroita, ei ole hänelle järkevää, ja se on myös laillinen oikeus, jota valtion on suojeltava asukkaidensa olemassaolon suojelemiseksi, mikä on myös valtion olennainen osa, joka myös on velvollisuus antaa vakuus.
