Tavu on termi, jota käytetään järjestelmäalueella määrittelemään digitaalisen tiedon yksikkö, joka vastaa järjestettyä bittijoukkoa (yleensä kahdeksan). Tämä termi tulee englanninkielisestä sanasta "purra", joka tarkoittaa "purra", viitaten pienimpään tietomäärään, jonka tietokone voisi tallentaa tai "purra" samanaikaisesti. Sillä ei ole erityistä symbologiaa, joissakin maissa, kuten Ranskassa, se tulkitaan kirjaimella "o", kun taas anglosaksissa on tavallista tunnistaa ne "B": llä erottaakseen sen bitistä, jonka symboli on pieni b.
Werner Buchholz nosti ensimmäisen kerran sanan tavu yli viisikymmentä vuotta sitten IBM 7030 Stretch -tietokoneiden kehityksen keskellä. Jokainen tavu tarkoittaa yhtä tekstimerkkiä tietokoneessa, joka voi olla kirjaimia, numeroita, symboleja, välimerkkejä jne. koodaa erilaisia tietoja samalla tietokoneella määrästä riippuen. Esimerkiksi: 1B vastaa kirjainta, 10 B vastaa yhtä tai kahta sanaa, kun taas 100 B vastaa yhtä tai kahta lausetta. Tavuilla on erilaisia kerrannaisia, muun muassa kilotavu (1000 tavua), megatavu (1 000 000 tavua).
Tavujen tehtävä on osoittaa käyttäjälle tallennuskapasiteetti, joka joillakin laitteilla on, kuten pendrive, CD, DVD tai RAM-muisti. On tavallista, että CD-levy pystyy tallentamaan 700 megatavua, kun taas DVD ylittää gigatavun. Markkinoilta löytyy kuitenkin tämän luokan laitteita, jopa 4,8 ja 10 gigatavua.