Bakteeri on pienin yksisoluinen organismi, joka on maapallolla, se kuuluu monerakuntaan, sille on ominaista prokaryoottinen solu, jossa sen geneettinen materiaali löytyy yleensä ryhmiteltyinä ydinalueelle, josta puuttuu oma vaippa tai kalvo; toisin sanoen sillä ei ole ydintä tai soluorganelleja (mitokondrioita, kloroplasteja jne.). Muotonsa, bakteerit voidaan jakaa: basilleja (pitkänomainen tai sauva-muotoinen), vibrioiden (kaareva), spirillae (aaltoileva tai spiraalin muotoinen) ja kokkien (pyöristetty). Jälkimmäiset voivat esiintyä yksittäin, pareittain (diplokokit), linjassa olevissa ryhmissä (streptokokit)), epäsäännöllisissä massoissa (stafylokokit) tai kuutioissa (sarkiinit)
Bakteerit on myös sen ravinto, kyky käyttää eri energiamuotojen ja kemiallinen rakenne niiden soluseinän tai vaihtelua eroja. Jotkut ovat heterotrofisia, eivät vaadi virtalähdettä selviytyäkseen; ja muut ovat autotrofeja (fotosyntetisaattoreita tai kemosyntetisaattoreita), jotka kykenevät saamaan energiaa yksinkertaisista aineista.
Heterotrofisten bakteerien sekä sienien, rikastaa maaperää ja edistää kasvien kasvua, mikä hajoavat orgaanisen aineksen, siten avainasemassa ekosysteemeissä.
Suuri määrä bakteereista on sellaisia, jotka tuottavat joitain yleisimpiä ja vaarallisimpia sairauksia elävissä organismeissa, kuten kolera, kuppa, keuhkokuume, jäykkäkouristus, lavantauti, kurkkumätä jne. On kuitenkin huomattava, että jotkut bakteerit ovat hyödyllisiä, auttavat hajottamaan pilkottua ruokaa ja toiset pystyvät tuottamaan antibiootteja ja niitä käytetään tieteellisessä tutkimuksessa erityisesti biotekniikassa ja geenitekniikassa.
Toisaalta bakteereilla on laaja teollinen käyttö juuston, jogurtin ja maitojohdannaisten valmistuksessa maitohappokäymisprosessin seurauksena; viini, olut ja muut alkoholijuomat, saatu alkoholikäymisestä; etikka tai etikkahappo, saatu etikkahappokäymisellä sekä muun muassa sitruunahapon, asetonin tuotannossa.
